Vaaliteemat

Lähdin mukaan politiikkaan, koska en pystynyt enää seuraamaan hallituspuolueiden ajamaa kurjistamispolitiikkaa sivusta. Päätin, että on aika toimia. Valitsin vasemmistoliiton, koska tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys ovat minulle tärkeitä arvoja ja koen, että tässä puolueessa pääsen aidosti toimimaan niiden pohjalta.

Pyrin eduskuntaan, koska haluan olla mukana rakentamassa tulevaisuuden Suomea, jossa koulutukseen ja osaamiseen panostetaan, kestävä kehitys on konkreettisia tekoja sanahelinän sijaan ja reilun työelämän puolesta taistellaan samalla, kun vastataan alkaneen työelämän murroksen haasteisiin ja varaudutaan siihen, mitä on vielä tulossa. Vaaliteemojani ovatkin koulutus, kestävä kehitys ja reilu työelämä. Lisäksi pidän tärkeänä sitä, että nykyisen hallituksen käynnistämät hyvinvointiyhteiskunnan purkutalkoot saadaan pysäytettyä ja suunta käännettyä. 

 

Miksi koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on niin tärkeää?

Ensinäkin, koulutus on avainasemassa eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä. Jotta nuoret eivät syrjäytyisi ja heidän koulutustasonsa ei riippuisi vanhempien koulutustasosta, yhteiskunnan tehtävänä on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen aina varhaiskasvatuksesta lähtien. Laadukas kokopäiväinen varhaiskasvatus voisi olla yksi tehokkaimmista lääkkeistä eriarvoistumiskehitystä vastaan ja siksi en ymmärrä logiikkaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen takana. Jokaisella lapsella tulisi olla yhtäläinen oikeus laadukkaaseen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Samasta syystä peruskoulussa erityisopetusta tarvitsevat eivät saa hukkua liian suuriin ryhmiin, ja toisen asteen lukio- ja ammattikouluopinnoista tulee tehdä aidosti maksuttomia.

Toiseksi, koulutus ja osaaminen ovat meille tärkeitä talouden ja kilpailukyvyn kannalta. Koulutus ja osaaminen muodostavat käytännössä neljännen tuotannontekijän perinteisten työvoiman, pääoman ja raaka-aineiden rinnalle ja juuri tämä neljäs tuotannontekijä on meidän panostamisen arvoinen valttikorttimme. Meistä ei koskaan voi eikä pitäisi tulla maata, jossa halpatyövoima tuottaa turvattomissa työsuhteissa tusinatavaraa nopeammin kuin Aasian kehittyvät ja väestöltään suuret maat. Sen sijaan me voimme olla maa, josta tulee innovatiivinen edelläkävijä koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen panostamisen ansiosta.

Kolmanneksi, mikäli aiomme yhteiskuntana selvitä uusimmasta työelämän murroksesta, meidän täytyy ennakoida, miltä aloilta tulee katoamaan työpaikkoja, eli millaisen taustan omaavat työntekijät tulevat tarvitsemaan uudelleenkoulutusta lähitulevaisuudessa, ja millä aloilla on sellaisia ammatteja, joiden toimenkuvat tulevat muuttumaan, eli missä tullaan tarvitsemaan vähintään täydentävää koulutusta. Tässä tarvitsemme kipeästi sellaisia korkeakouluja, joilla on tarpeeksi resursseja järjestää sekä tutkintoon tähtäävää että täydennyskoulutusta tavalla, joka yhdistää älykkäästi lähiopetuksen ja verkko-opintojen parhaat puolet.

 

Millaisia konkreettisia tekoja kestävän kehityksen suhteen tulisi tehdä?

Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä maailmanlaajuisesti 1,5 asteeseen. Päästöjä on vähennettävä, hiilinieluja on lisättävä ja ympäristölle haitallisten ratkaisujen, kuten fossiilisten polttoaineiden, tukeminen on lopetettava. Muutosta kaivataan myös asennetasolla: yksikään kehittynyt maa ei ole niin pieni, etteikö sen tarvitsisi osallistua ilmastotalkoisiin mukaan. Yksilötasolla yksi suurimmista haasteista on saada ihmiset tiedostamaan ne asenteet, jotka vaikuttavat heidän omaan kuluttamiseensa, jotta kulutusjuhla saataisiin kääntymään kohtuullisempaan suuntaan.

Miten sitten esimerkiksi päästöjä voidaan konkreettisesti vähentää?

Aloitetaan vaikka liikenteestä. Se aiheuttaa noin 20 prosenttia Suomen päästöistä, ja yli puolet niistä tulee yksityisautoilusta. Jotta joukkoliikenteen käyttäminen olisi houkuttelevampaa, sen tulisi olla toimiva ja tarpeeksi edullinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Tämä edellyttää joukkoliikennetukien lisäämistä. Ymmärrän, että harvaan asutuilla alueilla joukkoliikenteestä ei voi tulla realistista vaihtoehtoa yksityisautoilulle, mutta yksityisautoilua voidaan ohjata ympäristöystävällisempään suuntaan muun muassa päästörajojen, verotuksen ja kattavamman kaasu-, vety- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston avulla.

Energiantuotanto aiheuttaa yli 50 prosenttia päästöistämme ja tällä sektorilla ensimmäinen askel on päästä kaikista fossiilisista polttoaineista eroon alkaen kivihiilestä ja turpeesta. Fossiiliset polttoaineet tulee korvata luonnollisesti uusiutuvilla energianlähteillä. Myös siihen, miten paljon energiaa tarvitsee tuottaa, voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.

Maatalous aiheuttaa 12 prosenttia Suomen päästöistä, ja keskimäärin 20 prosenttia suomalaisperheen hiilijalanjäljestä muodostuu ruoasta. Tuotannon tasolla maanviljelijällä on mahdollisuus kompensoida päästöjä esimerkiksi lisäämällä maatalousmaan hiilensidontaa, mihin tukijärjestelmien tulisi kannustaa. Kuluttajatasolla ruoan osuutta perheen hiilijalanjäljestä voitaisiin pienentää vähentämällä maidon ja lihan kulutusta. Tässäkin asiassa kaivattaisiin asennemuutosta, mutta käytännön tasolla valintoja voidaan ohjata lähinnä päästöt huomioivalla verotuksella ja lisäämällä kasvispainotteisen lähiruoan tarjontaa joukkoruokailussa, joka tavoittaa päivittäin noin kolmanneksen suomalaisista.

Teollisuudessa, jonka osuus Suomen päästöistä on 11 prosenttia, tärkein ja vaikuttavin askel on siirtyminen pois läpivirtaustaloudesta ja kohti kiertotaloutta. Tähän voidaan ohjata uudistamalla yritystukia ja verotusta.

 

Millainen on reilu työelämä?

Reilu työelämä on oikeudenmukainen toimeentulon, palkkatasa-arvon ja perhevapaiden suhteen. Reiluun työelämään liittyy myös riittävän toimeentulon turvaaminen työttömänä, työkyvyttömänä, työelämään opiskelevana ja työelämästä eläköityneenä. Keppien, leikkausten ja byrokraattisen paperinpyörittelyn lisäämisen sijaan tarvitsemme perustulon, parempia porkkanoita ja enemmän tukea muun muassa niille pitkäaikaistyöttömille, joiden oletetaan jaksavan tehtailla hakemuksia ja suhtautuvan tulevaisuuteen positiivisesti kuukaudesta ja vuodesta toiseen, vaikka murto-osa hakemuksista johtaisi haastatteluun ja haastattelut pettymykseen, kun toiveet elämänlaadun paranemisesta kaatuvat kerta toisensa jälkeen.

Reilu työelämä ei myöskään rajoitu suomessa tehtävään työhön, vaan kansainvälisesti toimivien yritysten tulee kantaa vastuunsa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Sen lisäksi, että ihmisoikeuksien polkeminen on perustavanlaatuisella tavalla väärin, epäeettisesti toimivat yritykset saavuttavat toimillaan epäreilua kilpailuetua vastuullisesti toimiviin yrityksiin nähden. Tarvitsemme yritysvastuulain nyt!

 

Miksi juuri nämä kolme teemaa? Etkö pidä muita vasemmistoliiton teemoja tärkeinä?

Valitsin nämä kolme teemaa, sillä ne ovat omaa sydäntäni lähimpinä ja kietoutuvat mielestäni olennaisesti näiden vaalien suurimpiin vasemmistoliiton yhteisiin punaisiin lankoihin: työelämän murroksesta selviämiseen, eriarvoistumiskehityksen kääntämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Se ei tarkoita, ettenkö pitäisi muiden ehdokkaiden valitsemia puolueen muita teemoja ja tavoitteita aivan yhtä tärkeinä. Valitsin pääteemoikseni kokonaisuuksia, joihin minulla on sanottavaa kokemuksen, opintojen tai kiinnostuksen kautta. Jos haluat tutustua vasemmistoliiton muihin teemoihin ja tavoitteisiin, alla on muutama linkki puolueen keskeisimpiin julkaisuihin.

Close Menu